...mutta niin kaukana.
ATT:n kisat on lusittu ja kotiuduttu hyvillä mielen. Tai noh...pieni ketutus kurilus on tyhmistä kämmeistä, joilla vesitin [!]NÄIN[/!] lähellä olleen menolipun kakkosluokkaan.
Tuomarina Mia Laamanen, kivat ja sujuvat (=helpot) radat. Fanni on kuin onkin todella löytänyt hyvän kisavireensä ja lupaukset nollille oli hyvin pedattu. Kunnes. Minä, Laura Järvinen, menen ja teen jotain todella tyhmää jossain todella helpossa paikassa. Tätä on agility.
Ensimmäinen rata. Piti olla ihan läpijuostava rata ja sehän menikin ihan hyvin 3. viimeselle esteelle - käskytin tosi löysästi kepeille ja jäin liian taakse -> Fanni tuli epävarmaksi ja ei onnistunut pujottelun aloituksessa. Reilu 2 sekuntia yliaikaa.
Toinen rata. Lähes sama kuin ensimmäinen. Kepit ok, mutta kosahtikin putkelle, josta Fanni juoksi ohi. Mulla herpaantu keskittyminen ja ohjasin huolimattomasti. Yliaikaa 0,65 sekuntia.
Näin ollen kaksi helppoa rataa, jossa tyhmät vitoset toi meille sen verran yliaikaa, että ilman niitä oltais juostu ihan nätit ja puhtaat nollat.
Vika rata oli meille vähän epäsuotuisa ja pakotti tekemään parit huonot valssit, joita en käytännössä sitten tehnytkään ja niinhän siinä kävi, että HYLsy sieltä tuli. Muuten ihan ok rata ja menevä.
Summa summarum - täytyy olla todella tyytyväinen siitä, että Fannilla on kisoissa ollut hyvä vire ja tekemisen meininki. Täytyy olla todella tyytyväinen siitä, että puhtailla radoilla 3 m/s ja suurempikin etenemisvauhti on meille ihan mahdollista, joten ihanneajat on alitettavissa. Viimeiseksi, mutta ei suinkaan vähäisimmäksi - TÄYTYY ITSE SKARPATA.
