Sananlasku pitää erittäin hyvin paikkaansa. Sen totesin aamulla kun ajelin kahdeksaksi Tallille treenaamaan. Mun omatoimitreenit kun on tupanneet olemaan sellasia, joita kuvastaa edellistä sananlaskua paremmin kasku "ahneella on paskanen loppu".

1324068837_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Päätin hyvissä ajoin (aamulla n. klo 7 kun heräsin ja tuumin, että pitäisikö lähteä treenaamaan ennen töitä), että treenaan vain ja ainoastaan seuraavia asioita lyhyinä toistoina:
1) hyppylinjojen itsenäistä suorittamista
2) ohjaajan irtoamista kepeiltä, kun pujottelu seinää päin
3) kontaktihäiriötä
4) setpointtia

Ipe oli kovin iloinen aamutreeneistä, koska valkkutreenit jäi sen osalta keskiviikkona väliin minun toimiessani kouluttajana. Itsenäiset linjat toimi hyvin silloin kuin palkka oli linjan päässä, luonnollisestikin. Kun en jättänyt palkkaa, niin rynni ohi ensimmäisen esteen. Mutta kun kävin kerran näyttämässä suoritettavat hypyt, niin johan haki hyvin. Jopa kauko-ohjattuna puolivalssikin onnas oikein makiasti. Hieno koira!
Keppitreenissä ei yllättäen ongelmaa, vaikka Ipellä on ollut vähän hintsua noi tyhjän päälle pujottelut. Kontaktihäiriöissä sain sen varastamaan kun ohjasin mukamas jo seuraavaa estettä, mutta en antanut vapautuskäskyä. Pienellä huomautuksella pysyi kontaktilla tunnollisesti jatkossa.
Välissä treenasi Fanni ja Unna juna-agilityä eli juostaan peräkanaa putkeen ja pujotellaan peräkkäin. Possujunaosasto oli mielissään ja intoa piukassa kun saivat treenata. Viimesenä setpoint, tuo meidän harmaa hius ohimolla. Ruotsalainen okseri, esteväli 4 jalkaa. Tällä kertaa ehkä näin, että homma toimi ihan kohtuullisesti. Ainakin voimantuotto näytti tulevan takaa ja oli terävä ponnistus ilman sitä Nykäsen Matin etukenoa. Koska ei ollut videota mukana, niin en viitsinyt tehdä kuin pari toistoa.

1324068814_img-d41d8cd98f00b204e9800998e