...alkoi teoreettisella tasolla jo viikko sitten, mutta käytännössä tänään kun ostin yli kilon karkkia :D

Ei vaiskaan, päätin siis jo aikoja sitten, että jos Islan lonkkakuvat näyttää hyviltä niin tilaan huskyvaljaat, juoksunarun ja -vyön eli aloitan canicrossin treenaamisen ihan tosissaan. Kunnon osalta petrattavaa löytyy lähinnä täältä remmin toisesta päästä, mutta ei se varmaan koirallekaan pahaa tee nostaa sykettä. Tämän kuultuaan Mappe ilmoitti tiistain treeneissä, että me juostaan sitten ens kesän canicrossin SM-joukkuekisassa. Eli pitää varmaan jättää karkit oikeesti vähemmälle ja alkaa treenaan. Tulis nyt vaan keväisempi keli niin ei tarvis liukastella. Tiukka treeniohjelma on valmis: katsoin juuri Google Mapsista, että meidän pihasta UKK-instituutille on 2,5 km eli juosten sinne, Kaupissa lihastreeni metsässä liikkuen ja juosten takaisin. Mappe on Raidan kanssa enemmän kun tervetullut liittymään seuraan matkan varrelta ;)

Fannilla on juoksut, Fanni mököttää

Tiistain agitreenit meni viikonloppuisen Oreniuksen ratatreenin merkeissä. Päästiin me 6 ensimmäistä estettä! Mehän oltais oltu nilkkoja myöten pississä, jos oltais Islan kanssa alkuperäisen suunnitelman mukaan osallistuttu Juhan koulutukseen. Layerointi oli ok, mutta nuo haltuunotot on vähän sellasta on/off-luokkaa. En oo siis vielä saanut siihen sellasta hyvää tatsia, että mikä riittää tai mikä on vähän liian vähän. Treeniätreeniä. 90 avokulma kepeille oli aivan liian vaikea meille. Treeniätreeniä.

Jotain uutta tuli keinun osalta. Me ollaan kontaktit otettu aika (aivan liian) rauhallisesti ja tämä oli siis ensimmäinen kerta kun koskettiin koko keinuun. Mutta ei kai sen väliä jos ei oo kiirettä? Lähestymistapamme tuohon kammottavaan rämisijään ja kolisijaan oli, että laitoin maxipöydän keinun alastulon alle ja siihen vielä pienen superloonipalan vaimentamaan kolausta. Ensimmäisellä kerralla nousi silkkaa tietämättömyyttään. Mutta sitten kun hökötys liikkuikin niin totaalipaskahalvaus ja täysi toimintakyvyttömyys. Loistavaa. Seuraavat 4-5 kertaa jouduin sen valjaista käsin raahaamaan ylös, koska yksikään tassu ei toiminut. Johanna tuli jeesaamaan laskemisen kanssa ja nopeasti tassuihin palasi sähköt, jolloin Isla alkoi nousta omin jaloin. Kauhee kiirehän sillä olis lähtee lätkiin kun keinu on pöydän tasolla, mutta sentään jotain edistystä saatiin. Eli tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Jatketaan siis maxipöydän kanssa niin että alan näkemään hiukan enemmän itsevarmuutta Islan touhussa. Sitten vaihdetaan minipöytään ja lopuksi poistetaan koko pöytä. Muistaakseni tämän "metodin" olen joskus aikoinaan kuullut Saijalta, joten kiitokset sinne suuntaan.

Unnalla on pallo

Nyt se on Islalla

Uuden lelun metsästykseen, vaan lelukoppaan ylettyminen ei ole kaikille itsestäänselvyys

Mullon kerrankin vapaaviikonloppu! Kevät siivousta luvassa. Islasta lähtee aivan järkyttävä määrä karvaa (juoksusta 4kk), joten täytyy furmata siltä pohjavilla pois nyt kun tarkenee jo ilman villapöksyjäkin. Lauantaina Pirkkahallille katsomaan Tampere KV:tä. Chihu- ja borstukehän laidalta mut voi pongata. Ja tietysti ostohysteerian puremana kojuilta. Törmäillään!