Eilen oli valmennusryhmän treenit, joissa Katin vetämänä aiheena oli vauhti. Oli sangen piristävää vaihtelua luukuttaa menemään, kun painopiste treeneissä on suurilta osin ollut se ahdas ja tiukka nykertely. Rata oli profiililtaan varsin selkeä ja helppo, mutta ei se täysin ongelmitta sujunut keneltäkään. Monelle 6. ja 7. takaakierrot teetti hiomista. Islakin taipui hyvin putken ja hypyn ahtaaseen väliin ensimmäiseen takaakiertoon, mutta 7. vedätin itse niin sivusuunnassa että tuli mukana ja hyppäsi väärään suuntaan. Toisella kerralla ok. Putkelta ylinopeussuora hypylle 11. oli tuhoon tuomittu mun suunnitelmissa jo heti kättelyssä, mutta kuinkas kävikään. Monet vedätti suoran putken vasemmalta puolelta ja poispäinkäännöksellä hypylle 11. Katsoin Pekan ja Spotin rataa ensin ja tajusin, etten ollut ajatellut edes ulkopuolelta menemistä. Päätin kuitenkin kokeilla alkuperäistä suunnitelmaani juosta sisäkautta, vaikka etumatkaa ei voinut ottaa koska putkesta piti vähän vekata pituudelle, kun linja ei ollut suora sille. Ja mitä vielä! Sehän män ihan kelvosti! Pituuden varmistelun jälkeen jalat alle, tuhatta ja sataa putkeen kaahottavan koiran perään ja käskytys "zikzikzik!!!" Isla teki työtä käskettyä ja putkesta syöksyttyään himasi ennen hyppyä ja hyppäsi sen aivan oikein. Minä seisoin siinä vaiheessa jossain kohtaa putken ulostuloa. Kyllä tuli hyvä fiilis!!

Katin vauhtitreeni 3.11.10
1288880852_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kepeille takaaleikkaus ja 14:sta valssaamaan. Valssi tuli myöhään ja Isla valui ja valui. Hyppy 16. oli todellisuudessa tuo hyppy 2. Joko piirsin mittasuhteet ihan päin kettua tai sitten muistin väärin, että ennen viimeistä putkea tuli vain kaks hyppyä. En muista :D Joka tapauksessa törkkäsin hypyille ja ilmeisesti mun vedätys sai Islan roiskimaan rimoja oikein olan takaa. Uusi yritys. Keppien jälkeinen valssi oli parempi ja hyppysuoralle annoin enemmän aikaa. Mikään kiire ei ollut alunperinkään, koska Isla haki hyvin putken ulomman pään.

Sitten otettiin hauska irtoamisharjoitus, jossa lähetettiin putkeen (5.) hypyn 1. takaa. Isla lähti "eteen!" -käskyllä hienosti, mutta ennen viimeistä hyppyä huudettu "putkeen" ei mennyt jakeluun ja kääntyi putkeen eteen tuijottamaan maaliin. Sitten lähtein pelkällä putkeen -käskyllä, jolloin yös irtosi ihan yhtä hyvin, mutta ei vieläkään mennyt putkeen. Aina se jäi iloisen hölmistyneenä seisomaan putken eteen..."mikä putki? missä?" Sitten piti vähän avustaa ja vein lelun putken suulle. Sitten kuului pörrön päästä "raks." ja niin se meni putkeen sen jälkeen ihan hyvin.

Lopuksi kellotettiin hyppy-kepit-U-putki-kepit-hyppy -rynnistystä. Tarkoituksena oli katsoa kuinka keppien eri ohjaaminen vaikuttaa koiran pujotteluun. Ensin ohjasin niinkuin yleensä, että juoksen suht samaa vauhtia Islan kanssa. Aika joku 12,5s. Sitten vedätin reilusti mennessä ja tullessa. Isla äänteli ja pujottelu oli hätäilevän näköistä. Suurin piirtein sama aika. Viimeisenä juoksin korostetun tiheästi Islan vierellä ja hetsasin sitä äänellä. Aika 11,49s! Sekunti siis lähti ajasta, kun tsemppasin sitä. Oli kyllä niin erinäköistäkin koko pujottelu, että oli sanomattakin selvää että aika oli nopeampi. Katikin huusi kello kädessä jo pujottelun aikana, että nyt näyttää nopealta!

Fannin agitreenit tiistaina oli vähän niin ja näin. Aluksi oli hirmu hyvä fiilis ja vire kohdillaan. Pikkumusta yllätti jopa pujottelemalla siltä "väärältä puolelta" ohjaten, mitä se siis ole koskaan oikein osannut. Tehtiin vähän takaakiertoja ja saksalaisia. Saksalaiset oli kuulemma onnistuneita. Mun kroppa huutaa erroria kyllä sen ohjauksen kanssa, kun se on jotenkin niin luonnoton mun fysiikalle. Fannille se näyttää joka tapauksessa toimivan eli ei muuta kun treenaamaan sitä vähän ahkerammin. Loppuvuodelle on suunnitteilla tod. näk. vielä kahdet hallikisat, joissa aion kyllä käyttää tarpeen vaatiessa meidän uusia ohjausjuttuja, jotka on lähteneet kummasti sujumaan. Varmaan Johannan koutsaaminen on nostanut motivaatiota sen verran, että viitsii keskittyä Fanninkin kanssa vähän teknisempiinkin juttuihin. Se kuitenkin osaa, jos sen kanssa vaan viitsii tehdä.
Jossain vaiheessa treenejä Fannilla tuli taas silmin nähden huono olo. Ei alkanut nieleskelemään, mutta lipoi huulia ja sen vatsa turposi ihan ilmapalloksi. Joku häikkä sillä on ruuansulatuksessa/suolistossa oltava, kun nää oireilut ei ota helpottaakseen. Eli kyllä se on varmaan tähystykseen vietävä.

Ipen tokoilu on ottanut taas tuulta purjeisiinsa. Noutokapula oli jemmassa muutaman viikon ja nyt homma on ruvennut taas luistamaan. Vaihdan koko noutokäskyn ja alan vahvistamaan sitä huolella. Ollaan tehty ihan lentonoutoja, aluksi niin että kävelin itse poispäin, jolloin Islan ei tarvinnut kun tulla sivulle kävelemään kapula suussa. Tein seuraamista, perusasento, seuraamista, perusasento -vaihtoa ja Isla kulki kapula suussa koko ajan. Nyt olen siirtynyt siihen, että lennosta Isla hakee kapulan ja peruutan itse taaksepäin, jolloin se joutuu kääntymään perusasentoon. Hyvin onnaa. Pitäminenkin on parantunut huomattavasti. Voin heilutella kättä, silittää päätä ja poskia ilman, että kapula syljetään.
Seuraamisessa ollaan tehty pelkkää motivaatiotreeniä ja hienosti se suurimmaksi osaksi kulkee. Olen tehnyt aika paljon pelkkää suoraa, koska ne kääntymiset on Islan mielestä mielenkiintoisia ja jaksaa pysyä tarkkana kun tehdään käännöksiä. Mutta suorilla sen kontakti tuppaakin laskemaan, joten nyt olen palkannut paljon suorien pätkien hyvästä kontaktista.
Luoksetulon pysäytyksiä tehdään kiertojen kautta. Tuo kettu vaan aavistaa aivan liikaan ja pysähtelee omia aikojaan tai himmailee. Pysähdykset on kuitenkin ihan ok tällä hetkellä, ei ehkä niin napakat kun toivoisin niiden olevan.
Estehyppyä tein tiistaina Tallilla Fannin treenien jälkeen. Ensimmäistä kertaa AVO-hypyn palasia. Hyppy ja istu - palkkasin näitä muutaman kerran. Isla kun ei ollut moksiskaan tästä uudesta jutusta hypyn kanssa, niin tein yhden kokonaisenkin liikkeen. Hyppäsi, istui ja hyppäsi "sivu" -käskyllä takaisin perusasentoon. Voi kun kaikki olis näin helppoa ja yksinkertaista.