...ja taas nollaan.

Eilen oli Islan toinen jälkitreeni, jossa tehtiin kaks >200m jälkeä, joista toinen suora ja toinen loivasti kaartuva. Isla oli ihan täpinäissään heti kun oltiin menossa ensimmäiselle jäljelle, oli ihan kartalla mistä on kyse. On kyllä ihana nähdä, kuinka mieleinen juttu tuo jälki sille on. Tuntuu että se palkkautuu parhaiten siitä itse tekemisestä, vaikka kyllähän sille nakkikin kelpas ilmaisun jälkeen.
Sää oli tällä kertaa hyvin erillainen kuin ensimmäisellä kerralla, mikä näkyi Islan jäljestyksessäkin. Nyt ilma oli kuiva ja tuulinen, joten jälki oli levinnyt laajemmalle alueelle. Islan eteneminen oli haravoimampaa ja se teki enemmän varmistuspistoja. Ote oli kuitenkin intensiivinen koko ajan ja välillä se kulki pidemmänkin pätkän alatuulessa kuitenkin jäljen mukaisesti. Todella mielenkiintoista seurata omaa koiraa jälkityoskentelyssä, koska jokainen jälki on erilainen ja sää- ja maasto-olosuhteet vaikuttavat niin suuresti työskentelytapaan. Ensimmäisellä jäljellä meinasin oikein ääneen pakahtua ilosta kun jälki kulki kohtisuorassa polun yli. Isla kävi muutaman metrin polkua pitkin tarkistamassa, että eihän se tänne mene ja palasi tarkasti takaisin jäljelle. Hieno pisto! Vauhti oli taas päätähuimaavaa, vaikeuksia on pysyä sen perässä liinan kanssa. Onneksi se ei ota häiriötä kireästäkään liinasta, joten pystyin välillä vähän toppuuttelemaan sitä.
Tuulesta huolimatta Isla kulki suurimmaksi osaksi maavainulla, teki tarkkaa ja innokasta työtä. Hieno nenäkoira!

Mikään ei ole näemmä niin väsyttävää kuin jälkihommat, sillä näiden treeenien jälkeen Isla on ollut illalla aivan kuutamolla. Meinasin lähteä käyttämään koiria pissalla vielä puolenyön aikaan ja laitoin jo takin päälle, mutta ketään ei kuulunut. Yleensä en voi kävellä eteisen läpi esim. vessaan ilman, että Isla tulee innoissaan, koska se toivoo pääsevänsä pihalle. Takki päällä huhuilin pissalle lähtijöitä eteisessä, mutta Fanni mulkoili mukavuudenhaluisena sohvalta ja Isla makasi reporankana makkarissa, vain korva vähän värähti. Tulkitsin sitten niin, että hätä ei ole, joten "tule nyt nukkumaan, hyvä nainen!"

Tassut sykkyrällä

Jäljeltä paahdettiin suoraan Tallille Fannin aksatreeneihin. Tehtiin vähän radanpätkää, jossa ennakoivia valsseja, twistiä ja poispäinkäännöstä. Ennakoivat pitäisi rakentaa Fannille ihan alusta asti. Kun on kolme vuotta paahdettu lujaa ja suoraa ihan koiran motivaation vuoksi, niin nyt kun motivaatio on ilman vauhtisuoriakin kunnossa, alkaa tiukoissa käännöksissä olla vähän liikaa ilmaa. Jos ottaa liian tiukasti niin tulle kielto (ja keskari). Poispäinkäännöksellä Fanni lähti kun luotijuna mieluisammalla lähistöllä olevalle esteelle, joka tällä kertaa oli puomi, vaikka putkeen piti mennä. Kyllähän se pikkusäädöllä sinne sitten meni. Fanni oli taas intoa piukassa, kun juoksutauko on alla. Viikonloppuna sitten nähdään, kuinka tiukassa kunnossa tosiaan ollaankaan. Fannilla 3 starttia Takkujen kisoissa (ja Islalla yks hyppis, OMG!). Lauantaiksi on luvattu onnekkaasti sadetta - toivottavasti ei hymy hyydy.

Kisavalmistautumiseen kuuluu tietenkin perusteellinen lepo