Iho punoittaa ja kihelmöi sekä päähän pistää, joten raportti jäänee melko köyhäksi. Mutta toivottavasti tässä tulee tärkeimmät.

Kisaleiri. Isla oli seuraneitinä mukana molempina päivinä.
1278188284_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Perjantai oli kaunis kesäpäivä ja menimme reippain mielin Teivon raviradalle, joka oli melko hiljainen vielä ennen varsinaista sunnuntain Agirotu-häppeninkiä. Fanni oli kärsinyt koko alkuviikon närästyksestä, joten kisavireen löytäminen oli hyvin epävarmaa. Koska odotukset eivät olleet suuret, niin jännitys jäi hyvin vähäiseksi. Iloisin ja yrittävin mielin lähdettiin juoksemaan rento rata.

Marjo Heinon A-rata oli kaikin puolin mukavan rullaava, PAITSI. Keppikulma oli vaikein, jota olen ykkösluokassa ikinä nähnyt. Siihen kosahtikin vähintään joka toisen muuten hyvä suoritus. Meilläkin vähän kosahti. Vedin Fannia nenästä ja se tuli niin joutusasti, että juoksi musta läpi ja heitti hienon kunniakierroksen ennen kuin sain sen sisäänmenoon. Muuten todella kivan tuntuinen rata ja olin aivan fiiliksissäni siitä, kuinka iloisesti ja nopeasti Fanni kulki! Kepeiltä tullut vitonen ei tuntunut missään kun meininki muuten oli niin hyvää. Tai näin mä kuvittelin. Oli vielä pari tuntia radan jälkeen siinä uskossa, että meillä oli vitonen kepeiltä, mutta iloitsin siitä että päästiin räpellyksestä huolimatta aikaan. Sittenhän se riemu vasta repesi, kun kävin ennen lähtöä katsomassa tuloslistat: tuumasin, että "wau, oltiin kuudensia. Sehän meni ihan hyvin. Tulos -2,20 (LUVA)...MITÄ HELVETTIÄ?! -2,20?! Ei se ollutkaan vitonen! ME TEHTIIN NOLLA!!!!" Pienet riemun kiljahdukset siinä taisi ympärillä olijoiden tärykalvojen riemuksi päästä! :D

1278233676_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

[AGI] Fanni 2.7.10 from Laura J. on Vimeo.

Lauantaina ensimmäinen rataantutustuminen oli jo klo 7.20 - kyllä koirat oli ihmeissään kun ennen kuutta noustiin taas ja pian oltiin menossa. Kummasti ne siitä piristyi kun päästiin taas raviradalle, joka ei onneksi ollut ihan niin turkasen kuuma vielä kukonlaulun aikaan. Eka rata oli Nybergin ja Finish Openin karsinta - 1. luokkalaisia pääsi kustakin säkäryhmästä 7 jatkoon. Profiili oli kiva, ei ihan läpijuostava, mutta kuitenkin rullaava. Ja kepeillehän se taas tökkäs. Mun piti valssata keppien jälkeen ja aloin liian aikaisin kääntymään, jolloin Fanni lopetti pujottelun kun seinään. Saatiin jatkettua matkaa pienen maarittelun jälkeen ja kerettiin vielä ihanneaikaankin vaikka toljoteltiin siellä kepeillä hyvä tovi! Tuota keppikämmiä lukuunottamatta tää oli kyllä viikonlopun paras rata Fannilta! Ihanan reippaasti ja mielusasti se kulki.

Toinen rataantutustuminen oli vasta klo 11.45, joten kerettiin kivasti odottaa sitä keskipäivän paahtavinta aurinkoa ennen kun päästiin taas hommiin. Vaikka koirat oli varjossa koko luppoajan, oli niiltä mehut kyllä aika pois jo tässä vaiheessa, koska lämpötila oli +28 asteen hujakoilla. Itsellänikin alkoi olemaan pieni päänsärky, koska eihän mulla tietenkään mitään päähinettä ollut. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis. Leena Rantamäki-Lahtisen rata oli kans mieluisa ja ykkösen radaksi mukavanoloinen. Arvatkaas mihinkä se kosahti? No kepeille tietysti! Mä olen sen kanssa liian varovainen, enkä luota siihen että Fanni menis sen virheettömästi - painoin ilmeisesti liikaa ja se juoksi keppien väärälle puolelle. Taas kerran - tyhmä minä. Muuten oli inasen hillitympi energia Fannilla, tunsin jo lämmittelyssä/virittelyssä, ettei se ole enää ihan niin täpäkkä. Ei varmaan paukut enää riittänyt noin kovissa olosuhteissa.
Hurjan tyytyväinen olen kuitenkin viikonlopun jokaisesta radasta siltä osin, että vaihtelevana esiintynyt kisavire oli vihdoinkin kohdillaan ja sitä menoa saattoi ihan kutsua agilityksi. On se hieno pieni koira. <3

[AGI] Fanni 3.7.10 from Laura J. on Vimeo.

Sunnuntaiksi ei saatu joukkuetta kasaan. Kolme lyhytkarvaista olisi ollut tulossa, mutta neljättä uupui. Ensi vuonna uusi yritys.
Mukavien kisapäivien lisäksi käteen jäi myös jotain konkreettisempaa, kun kävin vihdoin ostamassa itselleni kengät agiin. Hain agi.fi:n
ständiltä haaveilemani Inov8 -kengät, jotka oli kuin tehty mun jalkaa. Ei kaivannut minkäänlaista sisäänajoa, vaan juoksin niillä heti perjantaina sen yhden radan ja kyllä kulki vaivattomasti! Launtaina taas popot jalkaan ja menoks - kyllä tykkään! 

Mestari oli vähän väsynyt lauantai-iltana
1278188272_img-d41d8cd98f00b204e9800998e