Mapen kommentti oli aika osuva tämän päivän kisoissa. Orivedellä tarjoiltiin kaksi Marjo Lahikaisen rataa, joista eika oli aika kaamee ja toinen oli vielä kaameempi. Tulosten puolesta homma näytti nollalta ja hyllyltä.
Ensimmäisen radan profiili oli ihan kamala, en saanut siihen minkäänlaista järkevää ajatusta. Joka hirveitä valsiinvääntöjä tai sitten jäätäviä kulmauksia. Tehtiin sitten vähän kaikkeea, osassa onnistuen ja osassa epäonnistuen. Isla oli ihan hätää kärsimässä kun olin myöhässä ja linjasin päin persuuksia. Puomia edeltävällä putken viennillä myöhästyin puolivalssista niin, että Ipe kääntyi vaikean näköisesti täydestä vaiheesta ja ärähti mulle närkästyneenä; "koita nyt saakeli nainen päättää, mihin mun pitää mennä!" Tuli kalasteltua tuota koiraa niin huolella, että en todellakaan ollut varma mikä radan tulos lopulta oli. Repeilin jo radalla ja maaliin päästessä olin niin hengästynyt, että meinasin tikahtua nauruuni! Oikeesti, ei paljon vähempää agilityltä olis se meno voinut tuntua! Tuloslistassa oli kuitenkin 0 ja sija 3./24. - ihan LUVAnkin kehtasivat siitä antaa. *tähän ironinen tuuletus* Kuinka paljon ollaan tehty hyviä vitosten ratoja ja sitten saakeli räävitään nolla tämmösellä radalla?!

Kotona Ipellä oli kamalasti asiaa: halusi tulla kuiskimaan korvaan kuinka huono ohjaaja olin ja pehmoiluluonteensa tapaan vähän kai pyyteli anteeksi, kun sanoi niin rumasti mulle radalla...

Toinen rata oli profiililtaan kivan menevä, mutta mulla levis nallekarkit kentälle heti keinun jälkeen. Ensin säikähdin, että Ipe tuli kontaktista läpi ja jämähdin varmistelemaan, mutta se ottikin kontaktin ihan bra ja sitten oltiinkin oikeesti jo myöhässä. En tiennyt missä olin ja valssasin ihan ohi linjan, jolloin koira kiersikin koko muurin. Siinäpä se rata sitten olikin. Putki-hyppy-putki kuvion otin tarkoituksella oikein kunnolla hetsaten, kun rimat on sellasissa herkässä, mutta hienosti pysyi. Possu tuli puomin kontaktilta vielä loppukruunaukseksi läpi.