Meidän kompastuskivihän on ollut se kisavire ja -jännitys, josta olen joka kerta puhunut kisojen yhteydessä. En tiedä, mitä tein toisin näiden kisojen alla vai oliko aika vain kypsä muutokselle, mutta löysin itseni lauantaina rataantutustumisesta hymyssä suin ja rennoin fiiliksin. Se katalan ahdistava jännitys ja jäykkyys ei noussut missään vaiheessa pinnalle ja hirveellä innolla vaan halusin radalle koiran kanssa. Ensimmäistä kertaa ikinä Ipen kanssa oli rentoa ja hauskaa radalla! Aivan tajuttoman hieno fiilis oli radan jälkeen, vaikka yhdestä turhasta hätäilystä johtuen tulos olis 5. Olihan siinä muitakin kauneusvirheitä, mutta ei ois voinut vähempää kiinnostaa hienosäätö siinä vaiheessa kun fiilis oli niin hyvä! Mikä hienointa, niin hyvä meininki senkuin jatkui seuraavallekin radalle ja myös sunnuntain starteilla.

Mun rentous vaikutti Ipeen ja ihan kivasti, pieniä pilkahduksia siitä treenivauhdista saatiin. Eli suunta on ainakin oikea!
Olihan siellä toki paranneltavaa siellä täällä. Ekan radan auttamatta myöhässä oleva valssi heti tokan hypyn jälkeen. Sitten lähdin kiirehtimään jo puomille, josta Ipe otti kiellon. Puomilla jostain syystä ihme arpomiskontakti. A:lla parempi. Keppien jälkeen en uskaltanut antaa pituudelle suuntakäskyä, koska sitä on "erikoisesteillä" niin vähän harjoiteltu, joten sielläkin myöhäinen valssi, joka näyttää käytännössä tältä:

Kuva: Lauri Mäkiharju (Kiitos!)

Toinen rata oli varmaan viikonlopun paras. Nyt oli kyllä A:lla arvontaa. Ja se vitosen arvoinen lentokeinu, josta Savikko oli palkintojen jaossa niin pahoillaan. Oli kuulemma harmittavaa antaa viitonen, kun koira yritti jarruttaa, mutta liian myöhään ja muuten rata oli niin hyvä. Mutta näillä mennään!

Sunnuntaina Savikon Seppo jatkoi tuomarointia, tykkäsin tosi paljon radoista. Kivat, paikoittain haastavatkin profiilit. Lauantaina ei tullut alas ainuttakaan rimaa, mutta sunnuntaina niitä sitten ropisi. Ekan radan takakaarteessa tuli ilmeisesti niin kiire, että ei malttanut hypätä hyvin. Toinen virhe otettiin keppien jälkeen kun koitin irtoaako se eteenpäin kepeiltä. Juu, ei irronnut. Olisin ehkä voinut käskyttää paremmin.
Viimeisellä radalla ropisteltiin sitten oikein olan takaa, kun päädyn poispäinkäännöksen Ipe luki jostain syystä väärään suuntaan. Ilmeisesti olin myöhässä kääntämässä rintamasuuntaa, kun ensin kulmasin sen. Riman päällä suunnan vaihtaminen toi tietenkin riman alas ja samalla sekoitti pakan ja rytmin, koska takaakierron rimalla ei ollut mitään mahdollisuuksiakaan! Hyppäsi aivan suoraan päin sitä.
Kun oli kerran 10 jo alla, niin koitin loppusuoralla sitä varjeltua "eteen" -käskyä, koska sillä on ollut tapana tuoda rimoja alas. No ihan voi vannoa, että varmasti ropisee, jos käskyn antaa liian myöhään ;D Eli harjoitukset jatkuvat senKIN osalta.

Sellaset kisat! :)))

+JÄNNITYKSEN HALLINTA & VIRE!!!
+paljon hyvää tekemistä
+kun kontaktit oli ok, niin ne kans oli ok
-muutama outo arpomiskontakti
-myöhäisiä valsseja
-hätäily ja loppuunsaattaminen!