Vähänkö meillä on tiukka tyyppi! Mustat, pääkallokuvioidut wristbandit. DANGER!

1298304946_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ei vaan...Unna, 1,8 kiloa tuhoa ja toimintaa, kävi taas eläinlääkärissä. Tehtiin sappirasitustesti - ensin paastoverikoe ja sitten syötiin sekä paljon että runsaasti ja 2 tunnin päästä uuteen verikokeeseen. Voi kumpa näkisitte kuinka onnettoman vähän tuolta kirpulta tulee verta. Pienen putkilon täyttäminen kestää ikuisuuden. Tippa kerrallaan. Ja toinen on niin reipas, huokaillen odottaa paikallaan kunnes tarvittava määrä on saatu lirutettua talteen. Tulokset saadaan varmaan loppuviikon aikana, niiden perusteella selviää mitä tapahtuu seuraavaksi.

Koirilla oli pitkä ja kivinen viikonloppu, kun mennä juostiin pää kolmanteja (ja viidentenä) jalkana. Tai perjantaina oli totaalilepiä niillä, kun päästelin töistä kiireellä käyttämään ne pihalla ja annoin iltaruoan ja sen jälkeen lähdin illaksi sählyyn. Tiukkaa sähläystä agityyppien kanssa. Hauskaa oli!
Lauantaina töiden jälkeen tuli suunnitelmiin muutoksia, kun pakkasin ne autoon ja mentiin Annalaan päivystämään tätini villakoiran synnytystä. Siinä vierähtikin yli vuorokausi ilman nukkumista ja eläinlääkärireissuhan siitä tuli. Kaksi pentua leikattiin kuolleena, mutta sitä ennen (vielä kotona) kätilöin ihan itse <3 yhden reippaan nartun maailmaan. Oli muuten huikean jännää ja ihmeellistä. Kaisa-emä ei muuta kuin nuollut sikiöpussia niin minä sitten laitoin tuumasta toimeen ja puhkaisin pussin ja kuivasin pennun hengittämään ihan omillaan. Voimakastahtoinen ja eläväinen ipana se oli heti alusta asti.

Sunnuntaina kun olin saanut nukutuksi päivällä sen verran, että iltaan pärjäisin, päätin lähteä illalla vielä hiihtämään Islan kanssa. Oli kerrankin alta 20 astetta pakkasta. Meidän matka loppui pihaan, kun saksantuonti-Passatin ajonestolaite ei suostunut aktivoitumaan pois päältä vaikka 10 minuuttia (ehkä 6 niistä kiukustumatta) yritin ja yritin. Pienen raivon vallassa kävin sitten vaihtamassa monot lenkkareihin ja Islalle lyhyemmän vetonarun ja läksin juoksemaan. Ja mitä vielä! Tuo koira pitää viedä korjaukseen asap. Sen toiminta-alue ravin suhteen on harmillisen kapea, koko ajan meinaa nostaa lyhyelle pupulaukalle tai hidastettuna peitsaa. Voi mälsä.