Valo

Nyt alkaa jo tuntua siltä, että talven selkä olisi katkaistu ja kevät tekee tuloaan. Johan se on maaliskuu! Auringon valo tuntuu niiin hyvältä, vaikka saihan sitä aimo annoksen nauttia Uudessa-Seelannissakin. Ihanaa kun tulee kevät. (Ei vielä mietitä sitä kuratassujen ja - mahan alusien määrää...)

Käväistiin vaihteeksi maalla la-ti, aivan mielettömän ihanat ulkoilukelit! Huhkittiin joka päivä aamuin illoin pitkät lenkit koirien kanssa, milloin kävellen milloin suksilla. Isla oli vähän kahvilla tiistai-illan agitreeneissä, mutta ei mikään ihme kun oli niin runsaat liikkumiset alla. Treenit meni ajoittain kirjaimellisesti riman alta - muutaman täysin onnistuneen maksi-renkaan jälkeen, pörrö päräytti kehyksen välistä ja löi selkänsä renkaaseen. Tämän jälkeen yritti muutamaan kertaan nelikymppisten rimojenkin ali, vaikka ei aristanut mistään ja liikkui normaalisti ja halukkaasti. Pienellä rataharjoituksella laskin osan kolmeenviiteen, jolloin ei ollut mitään ongelmaa. Erityisen iloinen olen joka kerta loppuun asti pujotelluista kepeistä, vaikka radalla kepit pujoteltiin "tyhjän päälle" ja matka jatkui vasemmalle, johon vähän vedätin, mutta silti kesti pujottelun loppuun. Jeij.

Tässä muutama kuva maalta:

Yläkuvassa taustalla näkyvät ketut ei kummastuttanut ketään muuta kuin Unnaa, joka syksyi joka jumalan kerta pihalle päästyään kettujen luokse semmosen huudon kanssa, että oksat pois! Karvat pystyssä se rähisi niille ja varovasti kävi haistamassa, mutta aina kun tultiin uudestaan ulos niin sama rumba.