Anoppilan väki ja muut, jotka eivät tästä tieneet etukäteen; älkää saako sydänkohtausta ja antakaa anteeksi! :D

Meidän lauma sai jatkoa eilen illalla. Se on niiiiiin söpö. Ja niiiiiin pentu. Ja niiiiin pörröinen. Ja niiiiin bordercollie. :D

Isla (Eventually Remember Tomorrow, s. 31.12.2008)

Vuosien haave kävi vihdoin toteen, kun sain lopultakin kunnon harrastuskoiran. "Ison" (lue: koiran kokoisen koiran) kaipuu on ollut suuri niin kauan kun olen kotoa Ritan luota pois muuttanut ja viimeinen kipinä löi liekkeihin silloin kun aloin harrastamaan agilityä ja tuntui, että pitäisi saada vähän menevämpi peli. (Jos rakas appiukko siellä viellä kakistelet kauhusta, niin yritähän ymmärtää; jos sinulla olisi Lada niin varmasti haluaisit ainakin Ferrarin...)

Mulla on täällä pieni vilinä nyt hetken, kun Fannin poika, Neeko, on ollut meillä hoidossa talviloman ajan. Ja jottei jäisi kauheasti luppoaikaa, niin Henkkakin lähti eilen aamulla sopivasti USA-Meksiko-matkalle 3 viikoksi, joten olen täällä nyt viiden koiran kanssa keskenäni. Neeko lähtee huomenna kyllä takaisin Turkuun...jos lähtee. Se on ihan rakastunut tuohon uuteen pörröön! Se mennä höykkyyttää sen kanssa kun vanha tekijä, vaikka olikin aluksi järkyttynyt kun toin Islan kotiin. Tässä pieni video eilisiltaisesta painista. (Mikäli vajaan 5 kuukauden ikäinen poika ei aiemmin ymmärtänyt seksuaalisuutensa päälle, nyt viimeistään ymmärtää. Fannilla on juoksu ja sekä Frida että Unna aloittavat myöskin ihan pian, joten täällä on kyllä hormoonit hyrränneet aika tavalla. Merkkailemaan se ei ole onneksi ruvennut, mutta tuota bylsimistä se on harrastanut nyt lähes kaikkien kanssa. Paitsi Fannin tietysti, koska ovat eristettyinä toisistaan.)

Frida tapansa mukaan taas mököttää uudelle tulokkaalle, eikä siedä pentua lähelleen. Unna on kamalan kiinnostunut, muttei uskalla leikki samanlailla kun Neeko. Fanni oli ällistyttävän tyyni, kun tultiin eilen kotiin. En oikein tiedä, onko se välinpitämätön vai mikä sitä riivaa. Tosin se onkin nyt joutunut eristyksiin laumastaan juoksujensa kanssa, joten on senkin vuoksi alakuloinen. Huomenna onneksi saadaan portit auki kun uros lähtee pois.

Tästä se sitten alkaa; elo bordercollien kanssa. Hirmuisella innolla odotan, että päästään puuhailemaan kaikenlaista kivaa. Toiveissa olisi tehdä agilitystä ykkösharrastua, mutta tottahan me tokoillaankin ja mahdollisuuksien mukaan halutaan tutustua pk-lajeihinkin. Tärkeämpää nyt kuitenkin on, että tutustutaan kunnolla toisiimme ja saadaan tämä laumajärkestys taas tasapainoon. Aikansa sekin ottaa.